MIKSI KISSA KEHRÄÄ - se on merkki ystävällisestä ja sosiaalisesta mielialasta. On ainoa kissaeläin joka pystyy kehräämään sisään- ja ulos hengittäessä. Mutta myös vakavasti loukkaantunut ja sairas kissa voi kehrätä. Kissa voi kehrätä tuntikaupalla jos olosuhteet ovat oikeat.

   
• KISSAN ÄÄNTELYN SALAT
VIHAINEN ÄÄNI tulee kissan syvältä sisältä ja se voidaan sekoittaa myös parittelun ääniin, jotka kuulostavat samalta. Se kertoo muille "voit häipyä tiehesi tai hyökkään kohta"
PELOKAS ÄÄNI on sitä tuttua sihisemistä ja hampaiden näyttämistä. Siis syljen ja sähisen niin pääsen pulasta. Äänet muistuttavat melkoisesti myrkkykäärmeen ääntä ja nisäkkäät luonnollisesti pelkäävät käärmeitä tästä syystä. Kissalla on siis viisas tapa matkia ko. eläintä.
HALUAN HUOMIOSI on tuttu naukaisu jolla ne aktivoivat meidät omistajat tehokkaasti. Tämä on sitä "puhumista" joka on opittu pentuna äitikissalta. Tästä miausta on monia eri sävyjä mm. kerjäävä, vaativa, moittiva, huolestunut yms.
TULE MUKAANI ääni on yleensä emojen tapana "sirahdella" pennuilleen kun ne haluavat tervehtiä pentujaan. Tämän äänen kuulet myös kun kissasti tuo leluhiirtä sinulle - eli "katso-mami-minkä-sain".
OLEN HYVÄLLÄ TUULELLA viestitään kehräämällä.
UPOTAN HAMPAANI SINUUN on sitä kissan "narskuttelua" kun se seuraa lintuja ikkunan takaa pihalle. Meillä tätä kutsutaan "käkättämiseksi".
   

• MIKSI KISSA PUTOAA JALOILLEEN on sen refleksi suojautua vartalollaan loukkaantumiselta. Häntä toimii hyvänä apuna tässä toiminnossa.

• MIKSI KISSALLA ON VIIKSET vaikuttaa oleellisesti sen metsästämiseen. Kissa ei näe pimeässä kuitenkaan niin hyvin miten väitetään joten hyvän kuulonsa kanssa viikset auttavat "antennin" tavoin pimeässä liikkumisessa. Ne aistivat herkästi esteet ja kissa tietää väistellä niitä. Viiksiä on jopa poskissa, silmien yläpuolella, leuassa ja etujalkojen takasivulla. Nämä kaikki aistivat herkästi kosketuksen jotka auttavat saalistamisessa.

• MIKSI KISSAN SILMÄT KAPENEVAT VIIRUIKSI KIRKAASSA VALOSSA johtuu sen kyvystä säädellä silmiin kohdistuvaa valon määrää. Jos valoa on paljon silmät ovat viiruina ja kun valon määrä silmää kohden vähentyy muuttuu silmä taas palloksi. Kissan silmänterien supistuminen viiruiksi johtuu siitä, että silmät ovat sopeutuneet yönäkemiseen.

• MIKSI KISSA LÄHESTYY HUONESSA JUURI SITÄ PELKÄÄVÄÄ IHMISTÄ johtuu juuri siitä kun sellainen ihminen ei yleensä katso kissaa kun se tulee huoneeseen. Normaalisti ihmiset lepertävät ja tuijottavat kissaa sen tullessa huoneeseen - tuijottamalla kissaa silmiin voit estää sitä tulemasta luoksesi. Se on myös keino hallita kissaa - kissalle tuijotus on hyökkäävä ele. Tämä voi olla yksi syy miksi kissat vieroksuvat lapsia jotka ääntelevät kimakasti, heiluttavat käsiään nopeasti ja tuijottavat kissoja silmiin. Eli kissat aistivat juuri allergiset ja kissaa pelkäävät ihmiset juuri heidän käyttäytymisen takia.

 
MIKSI KISSA HYLKII AJOITTAIN RUOKAA johtuu kissan käyttäytymiseen liittyvän ongelman kanssa. Joskus omistaja antaa liikaa ruokaa kissalle kerrallaan. Jos ajatellaan kissaa petoeläimenä luonnossa ei se sielläkään metsästä kuin yhden hiiren/linnun kerrallaan mutta päivän aikana se voi syödä vaikka 5 hiirulaista. Jos saalista jää se jemmataan seuraavaa nälkää varten. Kissa siis mieluummin syö pieniä annoksia useasti. Monesti emme pysty työn takia kissalle tätä tarjoamaan joten on hyvä olla kuivamuonaa jos jostain syystä kissa hylkii aamuruokaansa. Jos siis kissa kieltäytyy ruoasta ei se ole valmis sitä syömään ja ehkä meiltä on jäänyt näkemättä yksi kuivamuona-annoksen syönti. Kissat jos ketkä osaavat säännöstellä syömistään. Kissoille pitäisi tarjota erilaisia ja erimerkkisiä pussiruokia, raakaa lihaa/kalaa/kanaa (70% ravinnon määrästä), kotiruokaa, kuivamuonaa, viiliä, yms. jotta ne eivät opi syömään vain tiettyä ruokaa ja sitten niiden "ravinnonvaihtelumekanismi" sammuu. Uudet maut ja hajut alkavat vaikuttaa uhkaavilta eikä kissa hyväksy uusia ruokia. Tätä kutsutaan "neofobiaksi eli uutuudenkammoksi". Pois sulkien tietysti sairaudet, kiima, levoton ruokapaikka yms. Lyhyesti: ellei kissalla ole valinnan varaa, se lakkaa vaatimasta vaihtelua, mutta jos vaihtelua on riittämiin, vaatimukset kasvavat.
 
• KISSANMINTUN SALAISUUS johtuu "nepetalaktoni" -nimisestä öljystä jota se sisältää. Se on kissojen "marihuanaa" ja teho on sama. Kaikkiin kissoihin minttu ei tehoa ja pennut karttavat sitä aina kahteen elinkuukauteen asti. Kissa ihan sekoaa hurmoksesta sitä nuuhkittuaan: nuolee, näykkii ja pureskelee sitä kiihkon vallassa. Kehrää äänekkäästi, naukuu ja kierii maassa. Minttu on hyvä keino opettaa kissa käyttämään kiipeilytelinettä tai jotain lelua - niin jos kissa mintusta tykkää. Kymmenen minuutin päästä kissa käyttäytyy normaalisti ilman pysyviä haittavaikutuksia. Saatavana suihkeena tai lisättynä leluihin.
 
• MIKSI KISSA LEIKKII ELÄVÄLLÄ SAALIILLA johtuu siitä, että emokissojen on tuotava pentujen ollessa tietyssä kehitysvaiheessa pennuilleen elävä saalis, jotta pennut oppivat tappamaan saaliin. Vaikka kotikissamme eivät saalistakkaan ulkona voi tämä vietti puhjeta kuitenkin tilaisuuden tullen eikä kissa voi vieteilleen mitään jotka periytyvät sen isoilta petosukulaisiltaan. Tällaiselle käyttäytymiselle on myös toinen selitys. Kautta aikojen kissat ovat metsästäneet rottia ja ne tietävät rotalla olevan terävät hampaat. Ensin ne siis "pökerryttävät" saaliinsa ennen lopullista tappamista. Ne siis suojelevat naamaansa joka saattaa vahingoittua pahasti jos rotta puraisee takaisin. Tuo julmalta leikkimiseltä vaikuttava esitys osoittaa vain kuinka kissalta puuttuu itseluottamus lopulliseen uhrin tappamiseen. Vasta pitkän rotan pyörittelyn jälkeen se tappaa - ellei rotta ole jo sitä ennen kuollut shokkiin - ja syö saaliin. Vapaasti ulkona kulkeva kissa ei menettele näin vaan useimmiten oma hemmoteltu kotikissamme rapistuneen pyyntitekniikan vuoksi valitsee turvallisen "nujerrustekniikan" nopean tappamisen sijasta.
• MIKSI KISSA LAHJOITTAA SAALIIN OMISTAJALLEEN koska kissat pitävät meitä perheenjäseninä ja toisin sanoen rinnastavat meidät pentuihinsa joita pitää ruokkia. Olemme siis kissojemme mielestä surkeita metsästäjiä ja tarvitsemme vähän opastusta. Yleensä leikattu naaras toimii näin koska sillä ei ole pentuja niin näin ne kohdistavat huolenpitonsa ihmiskumppaneihinsa. Tämä ele on siis suosionosoitus ja saa kissan ihan ymmälle varsinkin jos saalis on vielä elävä ja siitä saa moitteita. Parempi siis kehua kissaa ja ottaa saalis vastaan.
• MIKSI KISSA HOITAA AHKERASTI TURKKIAAN on monet syyt. Kissa poistaa turkista lian ja pölyn samalla turkki siliää, jolloin se toimii lämmöneristäjänä. Pörröinen turkki siis eristää huonommin. Kesällä taasen ne levittävät sylkeä turkille jolloin se taas viilentää. Kissoilla kun ei ole hikirauhasia niin ne läähättävät kuumassa kuten koirat. Auringonpaisteessa ne nuolevat itseään myös ahkerasti koska turkista ne saavat tärkeätä D-vitamiinia. Kissan hermostuminen saa myös sen nuolemaan turkkia aivan samoin kun me ihmiset raavimme päätä. Samoin olet huomannut miten kissa sylistäsi poistuessaan istuu vähän matkan päähän ja alkaa nuolemaan turkkiaan. Ihmisen kädestä jää hajua ja rasvaa turkkiin joka täytyy putsata. Kissamme näet elävät puhtaasti hajumaailmassa. Kädestäsi jäävä ominaishaju kertoo kissalle omistajastaan ja se näin ollen "maistelee" sinua. Samalla se kuitenkin peittää ihmisen hajua. Lopuksi ne pontevasti nuolaisevat turkkia joka laukaisee kunkin yksittäisen karvan tyvessä sijaitsevan ihorauhasen toimintaa. Näin turkki säilyy vedenpitävänä sateella. Kissa siis käyttää suuren ajan huoltaen turkkiaan. Tästä seurauksena siis ovat kiusalliset "karvapallot" suolistossa joita kissa oksentelee säännöllisin väliajoin. Voit helpottaa kissaa harjaamalla sitä säännöllisesti samalla vahvistat sidettä välillänne. Emo kun nuolee pentujaan aina niiden syntymästä asti noin kolmen viikon ikään saakka, jolloin pennut alkavat nuolla itse turkkiaan. Aikuiset kissat nuolevat toisiaan vahvistaen keskinäisiä siteitään. Älä siis ihmettele miksi kissa pitää korvan takaa rapsuttelusta - sinne se ei itse yllä. Jos tarkkaan katsot turkin pesua siinä on aina tietty järjestys. Huulten nuoleminen, toisen käpälän sivun nuoleminen märäksi, pään toisen puolen korvan, silmän, posken ja lleukapielen hierominen märällä käpälällä ja sen jälkeen toinen puoli päästä samalla tavalla, etukoipien ja harteiden nuoleminen, kupeet, sukuelimet, takakoivet ja häntä.
• MIKSI KISSA KYNSII SOHVAA ei johdu kynsien teroittamisesta vaan se irroittaa kynsien vanhoja tuppeja, jotta uudet kynnet tulisivat niiden alta esiin. Jos lattioilta löytyy tyhjiä kynnen kuoriosia - ei hätää tämä kuuluu asiaan. Kissan "etukäpälillä vatkaus" on kynsien mekanismin harjoittaminen ja voimistaminen, joka liikuttaa kynsiä sisään ja ulos. Kynsiä kissa tarvitsee kiipeämiseen, tappeluun ja saalistamiseen. Kynsien tehtävä on myös hajumerkintä. Kissan etukäpälien alapinnalla on hajurauhasia, jotka jättävät sen omaa hajua raavittuun kohtaan. Ei siis ihme jos kissa haluaa raapia juuri sitä lempisohvaa, jota kaikki käyttävät. Hanki siis kiipeily- tai raapimispuu tai raapismislauta, joka on päällystetty karkealla narulla. Kissanmintulla voit aktivoida kissan käyttämään raavintalautaa.
• MITEN KISSAT LEIKKIVÄT erotetaan neljä eri perustyyppiä ja niistä ensimmäinen on "leikkitappelu". Pennut alkavat nahistella kolmiviikkoisina toistensa kanssa. Painivat ja hyppivät toistensa päälle. Se näyttää rajulta ja pennut oppivat säätelemään voimiaan koska liian raju leikki tekee lopun hauskasta nujakasta. Neljän viikon iässä leikkitappelu jalostuu toisen takaa-ajoksi, tarraavat toisiinsa etukäpälillä ja potkivat pontevasti takajaloillaan. Samalla kehittyvät kolme perusleikkiä, joista kukin liittyy saaliseläimen pyydystämiseen. Niitä voidaan kutsua: "hiirestyshyppy", "linnun sieppaus" ja "kalan koppaaminen". Voit löytää nämä kaikki elkeet leikkiessäsi kissasi kanssa. Kirjailija Michel de Montaigne on sanonut: "kukapa tietää, hauskuutanko minä kissaa vai hauskuuttaako se minua, kun leikin sen kanssa. Me huvitamme toinen toistamme hassuttelemalla yhdessä yhdessä ja jos minä alan ajallani kyllästyä leikkiin, niin alkaa kissakin omalla ajallaan".
• MIKSI KISSALLA ON 9 ELÄMÄÄ Kissa sai sinnikkyytensä ja selviytymiskykynsä takia ihmiset luulemaan, että sillä oli useampi kuin yksi elämä. On ihmetelty mistä luku tulee. Yhdeksää pidettiin ennen vanhaan erityisen onnekkaana lukuna, koska se oli "kolminaisuuksien kolminaisuus". Niinpä se sopi oivallisesti "onnekkaalle" kissalle.
 

 

     
  MIKSI KISSA ON KISSA

Lähde mukauttaen:
Desmond Morris